Lisää ruokavalioosi enemmän vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja! Elintarviketurvallisuusvirasto Evira todellakin käyttää huutomerkkiä viimeisimmissä ravitsemussuosituksissaan korostaakseen, kuinka tärkeää on lisätä vihreän osuutta ruokavaliossamme. Meidän pitäisi päivittäin syödä vähintään 500 g kasvikunnan tuotteita. Lisäksi olisi hyvä syödä reilu osa niistä raakana.

Vihanneksemme

Parsa

Kotimainen vihreä parsa on todellinen herkku, jota kannattaa odottaa, vaikka ulkomaiset kilpailijat ehtivätkin kaupan vihannestiskeihin paljon aikaisemmin. Lähes 90 prosenttia kaikesta kotimaisesta parsasta viljellään Ahvenanmaalla, jossa ilmasto on leuto ja maaperä hiekkaista. Ahvenanmaalaisen parsan kausi alkaa toukokuun puolivälissä ja kestää 4–6 viikkoa.

Lehtiselleri

Herkullinen vihannes, jonka varret ovat rapeat ja lehdet mausteiset. Kutsutaan myös varsi- tai ruotiselleriksi. Perinteinen kasvi, jota on viljelty ja käytetty mausteena ja lääkekasvina jo yli 3000 vuoden ajan. Maku muistuttaa juuriselleriä, mutta on miedompi. Hyvää salaateissa ja vihanneskeitoissa tai tankoina juustolautasella.

Kukkakaali

Mieto ja monipuolinen vihannes, jossa on runsaasti kuitua ja vitamiineja, etenkin C-vitamiinia, jonka määrässä kukkakaali lyö jopa appelsiinin. Kukkakaali on hyvää sekä sellaisenaan että kypsennettynä, mutta sitä ei missään tapauksessa saa keittää liikaa, enintään viisi minuuttia.

Härkäpapu

Isot tyylikkäät palot, joiden sisällä herkulliset pavut makaavat pehmeän vanumaisen sisuksen suojissa. Pavuissa on vielä erillinen, kitkerähkö kuori, joka kannattaa poistaa keittämisen jälkeen.

Kesäkurpitsa

Kiinteä, keltainen tai vihreä kurpitsansukulainen, jonka maku on pähkinäisen makea. Hyvää raakana, marinoituna, grillattuna, paistettuna tai pataruoissa. Kesäkurpitsasta käytetään myös italiankielistä nimeä zucchini.

Fenkoli

Voimakkaan aromaattinen vihannes, joka maistuu aavistuksen lakritsilta ja anikselta. Voimakas maku kuitenkin miedontuu kypsennettäessä. Yleensä fenkolista käytetään lehtiruodit, jotka paisuvat lähellä maanpintaa meheviksi mukuloiksi. Myös kasvin tillimäiset lehdet sopivat mausteeksi ja sen siemeniä käytetään usein leivän mausteena.

Latva-artisokka

Komea, ohdaketta muistuttava kasvi, jonka kukkapohjus korjataan ja syödään ennen kuin se puhkeaa kukkaan. Valmista artisokka seuraavasti: katkaise varsi, mieluummin taittamalla kuin leikkaamalla, niin kaikki, mikä kuuluu saada pois, irtoaa. Revi alimmat, karkeimmat lehdet pois ja leikkaa muiden lehtien kuivat kärjet pois. Keitä kukkapohja kokonaisena vedessä, jossa on vähän sitruunaa, joka poistaa artisokan kitkeryyttä. Keitä 30–50 minuuttia, kunnes lehdet irtoavat helposti. Tarjoile voisulan tai vinegretin kera. Syö artisokka lehti kerrallaan riipimällä lehden pehmeä pohjaosa hampailla. Jäljelle jää karvainen keskiosa, jonka alta paljastuu sydän, artisokan herkullisin osa, joka syödään veitsellä ja haarukalla.

Maissi

Maissi on ihana vihannes tai, jos tarkkoja ollaan, heinäkasvien heimoon kuuluva viljalaji. Etelä-Amerikassa tehtyjen löytöjen perusteella maissia on viljelty jo 10 000 vuotta sitten. Nykyisin maissia viljellään lähes kaikkialla maailmassa, lajikkeita on tuhansia, sen mukaan, millaisessa ilmastossa niitä viljellään. Maississa on runsaasti B-vitamiineja sekä paljon täyttävää ravintokuitua. Tuore maissi on hyvää sekä sellaisenaan että kypsennettynä. Höyryssä kypsennetty maissintähkä voinokareen kera on todellinen herkku.

Kurpitsa

Kurpitsojen heimoon kuuluu useita lajikkeita, joista meillä useimmiten viljellään oranssia ”halloweenkurpitsaa”. Kurpitsasta on kuitenkin moneen muuhunkin kuin kynttilälyhdyiksi. Sen malto sisältää runsaasti vitamiineja ja kuitua ja maistuu hyvältä niin uunissa paahdettuna kuin piirakoissa, keitoissa ja pehmeissä leivonnaisissa. Kurpitsan siemenet voi kuivata ja paahtaa naposteltaviksi tai leivän koristeeksi.

Herneenpalot

Herne on hyvin vanha viljelykasvi, jota ihminen on käyttänyt ravinnokseen jo vähintään 10 000 vuoden ajan. Makeat ja mehukkaat ahvenanmaalaiset silpoydinherneet kypsyvät keskikesällä. Ne ovat parhaimmillaan sellaisenaan, suoraan paloista riivittynä.

Pensaspavut

Papuja on sekä matala- että korkeakasvuisia ja pensaspapu on matalin lajike, joka ei köynnöstä. Pavut ovat kotoisin Amerikasta, mutta nykyään niitä viljellään ympäri maailmaa. Pensaspavut syödään kokonaisina, tuoreeltaan, ryöpättyinä tai nopeasti wokattuina.