Kauden hedelmät ja vihannekset ovat järkevä valinta niin ympäristön kuin kukkaronkin kannalta. Sitä paitsi ne ovat paljon herkullisempia! Paikallisesti tuotettuja raaka-aineita kannattaa odottaa sen sijaan, että söisit mauttomia, kalliita ja kaukaa rahdattuja vihanneksia.
Kausien pituudet vaihtelevat
Joidenkin tuotteidemme kausi jatkuu lähes vuoden ympäri. Tällaisia ovat etenkin kestävät juurekset ja tietenkin sipuli.
Muita herkkuja saa odottaa pitempään, mutta ne maistuvat sitten sitäkin paremmilta, kuten ahvenanmaalainen parsa, herkku, jonka satokausi jatkuu vain toukokuun lopulta juhannukseen.
Omenakausi on saatu reilusti pidemmäksi erilaisten älykkäiden sadonkorjuu- ja varastointimenetelmien avulla. Ahvenanmaalaisia omenoita on nykyisin tarjolla elokuusta aina marraskuuhun asti.
Tiesitkö että ...
- Lyhyitä kuljetusmatkoja
- Parempaa laatua ja enemmän makua
- Edullisempaa hintaa
- Parempaa ravintoarvoa
Parhaimmillaan juuri nyt
Ahvenanmaa on Suomen omenatarha ja täällä viljellään yli 70 prosenttia kaikista maan omenoista. Ålands Trädgårdshall hoitaa noin 40 Ahvenanmaan saariston omenanviljelijän omenoiden jakelun. Uusien, älykkäiden varastointimenetelmien ansiosta omeniamme löytyy kaupoista varhaissadon kypsymisestä elokuussa aina marraskuuhun asti.
Clara Frijs on päärynöistämme ensimmäisenä kypsyvä lajike. Se on muodoltaan pyöreä, mutta kapenee kantaa kohti. Kuoren väri vaihtelee kellanvihreästä sitruunankeltaiseen ja hedelmäliha on pehmeä, valkoinen ja mehukas.
Yksi maailman viljelyimmistä keittiökasveista ja yleisin ruokasipuli. Sipuli on uskomattoman monipuolinen vihannes ja mauste, joka korostaa muiden raaka-aineiden makua. Raakana se on rapea ja mausteinen, mutta hitaasti kuullotettuna se muuttuu makeaksi ja lähes kermaiseksi. Sipuli kestää pitkää varastointia, joten sitä saa kaupoista ympäri vuoden. Se on sekä halpaa että terveellistä ja ansaitsisi nykyistä enemmän arvostusta.
Punasipuli on aavistuksen keltasipulia pienempi ja sen maku on vielä miedompi. Siksi se sopii erinomaisesti salaatteihin ja muihin ruokiin, joissa sipuli nautitaan raakana. Sitä paitsi, sen kaunis violetti väri häviää kypsennettäessä. Pilko punasipuli aina todella terävällä veitsellä äläkä hienonna sitä. Liian kova käsittely sotkee sipulin violetin värin valkoiseen.
Joka kokin suosikkisipuli, jonka miedon aromikas maku ei peitä alleen muita makuja. Salottisipuli on sukua keltasipulille, mutta eroaa siinä, että se lisääntyy jakaantumalla.
Kevätsipulia kutsutaan myös salaattisipuliksi ja se muodostuu ohuista ontoista varsista. Se näyttää suunnilleen samalta kuin todella pieni purjo. Kevätsipuli on hyvää raakana tai kevyesti kypsennettynä esimerkiksi wokkiruoissa.
Luotettava keittiön klassikko. Purjoa on käytetty mausteena jo tuhansien vuosien ajan. Se on alun perin kotoisin Välimeren seudulta, jossa sitä edelleen kasvaa villinä. Yleensä siitä käytetään valkoinen osa, mutta todellisuudessa vihreässä osassa on enemmän sekä makua että ravintoaineita. Paksummat vihreät osat sopivat pidempäänkin kypsennettäviksi, kuten keittoihin tai pataruokiin.
salottisipuli
Banaanisalottisipuli on suurempi ja pitkulaisempi versio miedon aromaattisesta salottisipulista. Ohuiden kerrostensa ansiosta sitä on helpompi silputa kuin tavallista salottisipulia ja siksi se onkin monen kokin ja ruoanlaittajan suosikki.
Kauniin roosa puna- ja keltasipulin risteytys. Maku on aavistuksen makea ja miellyttävä, jälkimaku vahva. Hienon värinsä ja rapeutensa ansiosta rosésipuli sopii erinomaisesti kylmiin ruokiin. Kypsennettäessä se muuttuu entistä makeammaksi ja koostumukseltaan kermaisemmaksi.
Miedosti sipulilta maistuvat lehtivarret sopivat hyvin niin aamiaisvoileivälle, keittoihin, munakkaisiin, kastikkeisiin kuin salaatteihinkin. Ruohosipuli ei kestä keittämistä, joten lämpimiin ruokiin se kannattaa lisätä vasta aivan lopuksi.
Raastettuna tai keitettynä, uunissa paahdettuna tai säilöttynä, punajuuri on monipuolinen juures, joka on muiden värikkäiden kasvisten tapaan täynnä antioksidantteja. Parhaimmillaan punajuuret ovat aivan satokauden alussa, kevyesti keitettyinä, voinokareen ja sormisuolan kanssa nautittuina. Toinen, nykyisin jo eräänlaiseksi klassikoksi muodostunut makuyhdistelmä on punajuuri, vuohenjuusto ja hunaja. Vinkki: Myös punajuuren lehdet ovat syötäviä, jos ne ovat tuoreita. Hennot lehdet voi syödä sellaisinaan, vähän isommat kannattaa wokata.
Keltajuuri on läheistä sukua punajuurelle, mutta se on väriltään pinnalta oranssinruskehtava ja sisältä kullankeltainen. Maku on aavistuksen miedompi.
Erittäin kaunis juures, jonka sisus on punavalkoraidallinen. Käytetään mieluiten raakana, koska kypsennettäessä raidallisuus häviää ja koko juureksesta tulee vaaleanpunertava. Sopii höylättäväksi tai raastettavaksi ja salaatteihin.
Muhkuraisista muhkuraisin juures, josta nykyään on tullut kasvisruokia suosivien keskuudessa luonteva vaihtoehto lihalle. Juuriselleri on runsaskuituinen ja voimakkaan makuinen juures, joka pieniksi kuutioituna sopii erinomaisesti pataruokiin, jauhelihakastikkeisiin ja keittoihin. Se sopii hyvin myös uunissa paahdettavaksi tai viipaleina paistettavaksi. Luonnollisesti siitä voi tehdä myös maukasta sosetta, jonka makua voi pehmentää voilla ja kermalla.
Peruna on luultavasti alun perin kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta nykyään se tunnetaan monipuolisena perusruokana lähes kaikkialla maailmassa. Perunan syötävät juurimukulat ovat lajikkeen mukaan valkoisia, keltaisia tai vaaleanpunaisia ja sisältävät runsaasti vitamiineja ja kuitua. Koko perunakasvi juurimukuloita lukuunottamatta sisältää solaniinia, joka on ihmiselle myrkyllistä. Siksi ei pidä syödä perunaa, joka vihertää: jos mukulat altistuvat auringonvalolle, perunan kuori alkaa muodostaa lehtivihreää ja solaniinia.
Todellinen herkku juuresten joukossa, maultaan lempeä ja makea, aavistuksen pähkinäinen. Sopii paahdettavaksi uunissa, keitettäväksi sellaisenaan sekä keittoihin tai soseeksi. Artisokat on helpompi kuoria, kun ne kiehautetaan ensin nopeasti. Kuorittu artisokka tummuu nopeasti, joten se kannattaa laittaa sitruuna- tai viinietikkaveteen, jotta väri säilyy vaaleana.
Juuripersilja on perinteistä lehtipersiljaa muistuttavan kasvin juuri. Koko kasvi maistuu ja tuoksuu ja myös naatit ovat syötäviä. Juuripersilja muistuttaa ulkonäöltään suuresti palsternakkaa, mutta on vähän laihempi eivätkä sen uurteet ole yhtä syviä kuin palsternakan. Käytä keittoihin ja pataruokiin tai keitä tai paahda uunissa muiden juuresten kanssa.
Makea ja mausteinen juures, joka sopii erinomaisesti keittoihin, pataruokiin ja uunissa paahdettavaksi muiden juuresten kanssa. Palsternakkaa on viljelty jo antiikin Kreikassa ja Pohjolassakin se tunnettiin jo keskiajalla. Palsternakka kasvaa myös villinä.
Niin tuttu, ettei sitä aina arvosteta riittävästi. Värikkäässä porkkanassa on runsaasti antioksidantteja, hyödyllistä kuitua ja vitamiineja. Porkkana on parhaimmillaan raakana tai kevyesti höyrytettynä. Vinkki: Käytä myös porkkanan naatit, mikäli ostat porkkanan nippuna. Ne ovat aavistuksen kitkeriä, mutta ravintoarvoltaan erinomaisia, ja sopivat hyvin mausteeksi salaattiin, wokkiin, smoothieen tai porkkanapestoon.
Aina noin 1500-luvulle asti porkkanat olivat violetteja, punaisia tai mustia, mutta onnekkaan sattuman ja pitkällisen jalostuksen jälkeen onnistuttiin kehittämään oranssi versio, jollaiseksi porkkana nykyään mielletään. Porkkanoita on eri lajikkeita, osa niistä keltaisia, ja nimenomaan lajike, ei niinkään väri, ratkaisee, miltä porkkana maistuu. Mutta onhan se kaunista, kun voi sekoittaa erivärisiä porkkanoita raastesalaattiin tai uunijuureksiin.
Terveellinen ja mausteinen retiisi on retikan jalostettu muoto. Kasvi on alun perin kotoisin Aasiasta ja Välimerenmaista, jossa sitä on viljelty pitkään. Kaunis ja herkullinen salaateissa. Sopii myös sellaisenaan dipattavaksi.
Välty tylsältä ja aikaa vievältä kuorimiselta ja pilkkomiselta valitsemalla ÅTH:n valmiiksi pilkotut juurekset. Tuore juuressekoituksemme vaihtelee satokauden mukaan, ei sisällä lisäaineita ja säästää paljon aikaa keittiössä. Raaka-aineet tulevat satokaudella aina lähipelloilta, omien viljelijöidemme viljelyksiltä. Olemme tehneet hyvän ja terveellisen ruoan valmistuksesta helppoa ja mukavaa.
Nyt on helppoa syödä hyvää ja terveellistä ruokaa! Raikas woksekoituksemme sisältää valmiiksi suikaloituja vihanneksia ja juureksia, jotka vaihtelevat sesongin mukaan. Kaada vain pussin sisältö wokkipannulle – säästää aikaasi keittiössä. Käytämme aina ensisijaisesti lähellä tuotettuja raaka-aineita, omien viljelyksiemme satoa.
Herkullinen vihannes, jonka varret ovat rapeat ja lehdet mausteiset. Kutsutaan myös varsi- tai ruotiselleriksi. Perinteinen kasvi, jota on viljelty ja käytetty mausteena ja lääkekasvina jo yli 3000 vuoden ajan. Maku muistuttaa juuriselleriä, mutta on miedompi. Hyvää salaateissa ja vihanneskeitoissa tai tankoina juustolautasella.
Mieto ja monipuolinen vihannes, jossa on runsaasti kuitua ja vitamiineja, etenkin C-vitamiinia, jonka määrässä kukkakaali lyö jopa appelsiinin. Kukkakaali on hyvää sekä sellaisenaan että kypsennettynä, mutta sitä ei missään tapauksessa saa keittää liikaa, enintään viisi minuuttia.
Isot tyylikkäät palot, joiden sisällä herkulliset pavut makaavat pehmeän vanumaisen sisuksen suojissa. Pavuissa on vielä erillinen, kitkerähkö kuori, joka kannattaa poistaa keittämisen jälkeen.
Voimakkaan aromaattinen vihannes, joka maistuu aavistuksen lakritsilta ja anikselta. Voimakas maku kuitenkin miedontuu kypsennettäessä. Yleensä fenkolista käytetään lehtiruodit, jotka paisuvat lähellä maanpintaa meheviksi mukuloiksi. Myös kasvin tillimäiset lehdet sopivat mausteeksi ja sen siemeniä käytetään usein leivän mausteena.
Maissi on ihana vihannes tai, jos tarkkoja ollaan, heinäkasvien heimoon kuuluva viljalaji. Etelä-Amerikassa tehtyjen löytöjen perusteella maissia on viljelty jo 10 000 vuotta sitten. Nykyisin maissia viljellään lähes kaikkialla maailmassa, lajikkeita on tuhansia, sen mukaan, millaisessa ilmastossa niitä viljellään. Maississa on runsaasti B-vitamiineja sekä paljon täyttävää ravintokuitua. Tuore maissi on hyvää sekä sellaisenaan että kypsennettynä. Höyryssä kypsennetty maissintähkä voinokareen kera on todellinen herkku.
Komea, ohdaketta muistuttava kasvi, jonka kukkapohjus korjataan ja syödään ennen kuin se puhkeaa kukkaan. Valmista artisokka seuraavasti: katkaise varsi, mieluummin taittamalla kuin leikkaamalla, niin kaikki, mikä kuuluu saada pois, irtoaa. Revi alimmat, karkeimmat lehdet pois ja leikkaa muiden lehtien kuivat kärjet pois. Keitä kukkapohja kokonaisena vedessä, jossa on vähän sitruunaa, joka poistaa artisokan kitkeryyttä. Keitä 30–50 minuuttia, kunnes lehdet irtoavat helposti. Tarjoile voisulan tai vinegretin kera. Syö artisokka lehti kerrallaan riipimällä lehden pehmeä pohjaosa hampailla. Jäljelle jää karvainen keskiosa, jonka alta paljastuu sydän, artisokan herkullisin osa, joka syödään veitsellä ja haarukalla.
Kurpitsojen heimoon kuuluu useita lajikkeita, joista meillä useimmiten viljellään oranssia ”halloweenkurpitsaa”. Kurpitsasta on kuitenkin moneen muuhunkin kuin kynttilälyhdyiksi. Sen malto sisältää runsaasti vitamiineja ja kuitua ja maistuu hyvältä niin uunissa paahdettuna kuin piirakoissa, keitoissa ja pehmeissä leivonnaisissa. Kurpitsan siemenet voi kuivata ja paahtaa naposteltaviksi tai leivän koristeeksi.
Papuja on sekä matala- että korkeakasvuisia ja pensaspapu on matalin lajike, joka ei köynnöstä. Pavut ovat kotoisin Amerikasta, mutta nykyään niitä viljellään ympäri maailmaa. Pensaspavut syödään kokonaisina, tuoreeltaan, ryöpättyinä tai nopeasti wokattuina.
Lehtikaali (tai viherkaali) on kenties trendikkäin kaikista kaaleista ja sopii erinomaisesti kotimaiseen viljelyyn, koska se kestää kylmää ja sen maku vain paranee muutaman pakkasyön jälkeen. Se sisältää runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita, kuten C-vitamiinia, A-vitamiinia ja rautaa. Sopii keittoihin, piirakoihin, muhennoksiin tai peston ja smoothien raaka-aineeksi. Ja kaikkihan tuntevat lehtikaalilastut, terveellisimmät snacksit, joita ajatella saattaa.
Raikas ja rapea salaattilajike, joka ansaitsee uudelleen paikan keittiöissämme. Kiinankaali on ihastuttava ja mieto herkku, joka sopii pikaisesti wokattavaksi ja maistuu aasialaisten makujen, kuten inkiväärin, kalakastikkeen, seesamiöljyn ja valkosipulin kanssa.
Rapea ja monikäyttöinen lehtisalaatin ja keräsalaatin risteytys. Lehdet muistuttavat jäävuorisalaatin paksuja, vihreitä lehtiä, niiden reunat ovat kiharat, kuten friseesalaatilla, mutta lehdet eivät muodosta kerää. Mieto ja makeahko salaatti, joka kestää myös jonkin verran lämpöä ja sopii siten hyvin grillattuihin voileipiin tai pikaisesti wokattavaksi.
Mieto ja rapea keräsalaatti, joka ulkonäöltään muistuttaa keräkaalia. Käytetään enimmäkseen salaateissa, mutta kestää myös pikaisen kypsennyksen ja voidaan tarjoilla lämpimänä.
Tunnetaan myös nimillä romainesalaatti ja sidesalaatti. Korkeakeräinen maukas salaatti, jonka lehdet ovat suuria, pitkiä ja karkeita. Se on ikivanha salaattilaji, jota viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä. Salaattilajin kerrotaan nauttineen suosiota jo Rooman valtakunnassa 400 eKr. paikkeilla, sen uskottiin edistävän ruuansulatusta. Roomansalaatti on klassisen Caesar-salaatin raaka-aine, mutta se sopii hyvin myös kuumennettavaksi, joten salaattia voi käyttää myös lämpimissä ruoissa.
Raikas ja hyvä yksivuotinen maustekasvi, jota on käytetty mausteena ja lääkkeenä ikimuistoisista ajoista asti. Tillin varret, lehdet ja siemenet sopivat kaikki kalan, äyriäisten ja kauden varhaisvihannesten mausteeksi sekä pataruokiin. Tillinoksien maku häviää kuumennettaessa, joten lämpimiin ruokiin tilli kannattaa lisätä vasta valmistuksen loppuvaiheessa. Varret sen sijaan voi lisätä ruokiin jo varhaisemmassa vaiheessa, jolloin ne antavat enemmän makua.
Kaksivuotinen yrtti, joka on parhaimmillaan ensimmäisenä vuonna ja kukkii toisena. Sisältää paljon C-vitamiinia, rautaa ja kalsiumia. Persiljaa on sileä- ja kähärälehtistä. Vinkki: Jos persiljaa jää ruoanvalmistuksesta yli, voit pakastaa sen silputtuna.
Vihannestiskin vaatimaton tuote, joka ansaitsisi enemmän huomiota. Kyssäkaali on mieto, makea ja herkullinen vihannes, joka sopii niin grilliin tai lihapataan, uunissa paahdettavaksi kuin raasteena tai ohuina viipaleina hyvän salaattikastikkeen kanssa tarjoiltavaksikin. Kyssäkaali on sitä paitsi todellinen ravintoainepommi, joka sisältää runsaasti C-vitamiinia, B-vitamiinia, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja reilusti terveellistä ravintokuitua.