Varhaisperunat ovat yksi Ahvenanmaan halutuimmista viljelytuotteista. Pienet herkät mukulat ovat herkku, joka kertoo, että kesävuodenaika on tulossa. Ehkä ne juuri siksi ovat niin pidettyjä. Yksi, jonka arkea ohjailee perunakausi, on Mikael Lundell, joka viljelee varhaisperunaa Stormskärin kasvihuoneissa Simskälan saaressa.
– Yhdessä työntekijöiden kanssa saamme homman toimimaan hyvin silloin, kun perunat on nostettava, sanoo Mikael Lundell.
Millaiselta perunakausi näyttää?
–Yleensä alamme myydä perunaa maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa ja jatkamme kesäkuun alkuun. Kesäkuun alussa alkaa tulla avomaan varhaisperunaa, joten silloin on vähän päällekkäisyyttä.
Mikael kasvattaa perunansa kasvihuoneissa tilalla, jolla hän on kasvanut. Pyydän häntä muistelemaan muutoksia, joita on tapahtunut sen jälkeen, kun hän asui lapsena tilalla.
–Ennen oli vanhanaikaista ja pienimuotoista viljelyä yksinkertaisissa oloissa. Viljely oli hevosten varassa, isoisälläni tosin taisi olla traktori, mutta maanviljely alkoi muuttua vasta 70-luvulla, kun isä osti ensimmäisen traktorinsa. Vanhempani luopuivat eläimistä kokonaan ennen kuin minä otin tilan hoitaakseni. Siitä lähtien tilalla on ollut ainoastaan kasvinviljelyä. Nykyisin kasvihuoneita ohjataan ja valvotaan iPadillä. Viljelemme 95 % perunoistamme kasvihuoneissa. Meillä on myös vähän avomaaviljelyä, mutta kasvihuoneiden ansiosta voimme aloittaa perunakauden paljon aikaisemmin.
Mitkä ovat kasvihuoneviljelyn haasteet verrattuna avomaaviljelyyn?
–Kasvihuoneessa on paljon enemmän käsityötä. Istutamme perunat käsin ruukkuihin, se on täysin käsityötä. Avomaalla voidaan tehdä paljon enemmän koneellisesti. Meillä kausi on pidempi, mutta kyllä pakkasia pitää torjua kasvihuoneviljelyssäkin. Pimeänä vuodenaikana tarvitaan valaistusta ja kasvihuoneiden lämmitys talvikuukausina on paitsi vaikeaa myös kallista. Tähän asti olemme ostaneet sähköä, mutta onneksi tein sähkösopimuksen ennen hinnannousua. Ilman sitä emme olisi saaneet satoa näin aikaisin. Suunnittelemme omaa sähköntuotantoa, mutta sitä ennen ja sähkön nykyisillä talven markkinahinnoilla emme pystyisi istuttamaan perunaa yhtä varhain, jolloin niitä saataisiin ehkä vasta vappuna pääsiäisen sijaan.
Sähkön hinta onkin vaikuttanut moneen asiaan tänä vuonna, vaikka te tunnuttekin selviytyneen hyvin. Miten kasvihuoneviljely muuten eroaa avomaaviljelystä?
–Emme ole niin sään armoilla ja tuotantomme on tasaista vuodesta toiseen. Koska pystymme hallitsemaan olosuhteita, vaihtelua on yleensä enintään ±10 %. Ihannevuotena myymme noin 35 tonnia varhaisperunaa 1.4.–10.6.
Kaupoissa hyllyt ovat täynnä eri lajikkeita. Mistä tiedän, että valitsen hyvän perunan?
–Voi katsoa lajiketta ja että toimittaja on luotettava. Ja tietenkin silmämääräinen arviointi. Meidän perunamme ovat tasalaatuisia vuodesta toiseen, joten jos on tyytyväinen niihin, niin niitä uskaltaa ostaa seuraavallakin kerralla. Meillä on kahta lajiketta. Annabelle on vallitseva lajikkeemme. Viljelemme sitä, koska se on minusta erittäin hyvää. Se on pitkänomainen, näyttää hyvältä lautasella ja on kauniin kullankeltainen. Selkeästi keltaisempi kuin monet muut perunat, joten se erottuu. Viljelemme myös Siikliä, joka on valkoisempaa. Se on ollut Suomen ykköslajike, mutta nyt Annabelle haastaa sen. Varhaisperunaa nostetaan sen vielä kasvaessa eikä sitä ole varastoitu nostamisen jälkeen, vaan se menee suoraan kauppoihin ja kuluttajille. Koska se nostetaan varhain, se on pienempää ja sen kuori on ohuempi kuin perunan, joka on ehtinyt kypsyä. Siksi se on helppo tunnistaa.
Jos perustaisin oman pienen perunamaan, mitä neuvoja antaisit minulle?
–Kunnollinen idätys. Siemenperunoita voidaan pitää tilassa, jonka lämpötila on + 10–15 ⁰C, jotta idut kasvavat. On hyvä, jos tilaan pääsee valoa, pimeässäkin onnistuu, mutta perunoihin ei tule yhtä vahvoja ituja. Istuta ne mielellään vähän kosteaan maahan, jolloin itäminen tehostuu, koska myös juuret alkavat kasvaa. Maan on oltava ilmavaa, peruna ei viihdy tiiviissä maassa. Multava, turvepitoinen tai hiekkamaa ovat parhaita. Savimaa ja tiivis maa eivät sovellu perunalle yhtä hyvin. Idätys aloitetaan 4–8 viikkoa ennen istutusta.
Miten mieluiten syöt perunasi?
–Ennen keittämistä pyöritän perunoita vesiastiassa, jotta ohut kuori irtoaa. Sitten keitän niitä koon mukaan 17-22 minuuttia suolavedessä tillin kanssa. Ne maistuvat hyvin kalan kanssa. Isäni oli kalastaja ja hän sai tuloa merestä ja maanviljelystä. Minä pidän kalasta, mutta pysyn maalla. Nyt arvostan, kun saan naapureilta kalaa.
On ilmeistä, että kehitätte koko ajan toimintaanne ja olet esimerkiksi kertonut suunnitelmistanne tuottaa omaa sähköä. Mitä mahdollisuuksia näet tällaisessa maanviljelyssä?
–Juuri Stormskärin kasvihuoneille näen siinä myönteistä. Yleisesti tavallisimpien raaka-aineiden tuotanto siirtyy koko ajan suurempiin yksiköihin, joiden määrä puolestaan vähenee, mutta samalla se antaa tilaa erikoistuotannolle, kuten luomuvihannesten tai yrttien ja vastaavien viljelylle. Yhteistyö on ollut ratkaisevaa ja siinä Trädgårdshallen on tärkeä. Yleisesti Ahvenanmaalla olemme pientuottajia ja siksi on erittäin hyvä, että meillä on osuustoiminnallinen yhteinen myyntiyksikkö, jolla voi olla laaja valikoima ja josta saa asiantuntija-apua markkinointiin ja muuhun sellaiseen, joka olisi meille viljelijöille muuten vaikeaa.
Onko sinulla joitain suosikkituotteita, joita muut ahvenanmaalaiset viljelevät?
–Ostan paljon porkkanoita ja lanttuja. Ylipäänsä juureksia. Ja parsakaalia!
