Conny Sahlin, omenanviljelijä, Snäckö, Geta
Kuka sinä olet?
Olen syntynyt Ruotsin Södertäljessä 1976 ja muutin Ahvenanmaalle vuonna 2001. Äitini Rita on kotoisin Getasta ja olen käynyt täällä koko ikäni. Isoisälläni oli myös omenatarha. Hänen luonaan opin ajamaan traktoria ja peruuttamaan peräkärryn kanssa. Viihdyn paremmin maalla kuin suurkaupungissa.
Mitä viljelette?
Minä ja vaimoni Grace viljelemme nykyään 7 hehtaaria omenoita.
Mitä omenalajikkeet löytyvät puutarhastasi?
Geneva Early, July red, Colina, Jaspi, Majki, Discovery, Amarosa, Rubinola, Raika, Santana ja lisää lajikkeita on tulossa.
Miten sinusta tuli tarhuri?
Olen tottunut yrittäjän elämään, olen toiminut yrittäjänä toisella alalla vuodesta 2007. Äitini Rita Sahlin ja hänen miehensä Yngve Österlund ovat olleet omenatarhureita vuodesta 1980, ja minä olen auttanut tilalla. Viimeisinä vuosina autoverstaalla aloin opiskella maanviljelyä Optimassa. Koulutus mahdollisti aloitustuen hakemisen. Samaan aikaan kanssani opiskeli myös 6–7 muuta nuorta omenatarhuria Ahvenanmaalla. Yngve kannusti minua ja halusi löytää tilalleen jatkajan. Tämä vuosi on ensimmäinen, jonka olen kokonaisuudessaan hoitanut itse ja nyt panostan täysillä omenatilaan.
Kuinka kauan tila on ollut olemassa?
Yngve Österlund istutti ensimmäisen omenapuunsa 1980-luvulla, mutta sitä ei enää ole olemassa.
Mikä on parasta siinä, että olet viljelijä Ahvenanmaalla?
Minusta on vapauttavaa saada tehdä töitä ulkona. On jännittävää seurata koko satokautta alusta loppuun. Aloitamme puiden leikkaamisella talvella ja seuraamme sitten kasvua nuppuvaiheesta aina valmiiseen satoon.
Mikä on suosikkivuodenaikasi?
Kevät ja kesä. Talvesta en tykkää.
Mitä tarhuri tekee talvella?
Lajittelemme aina tammikuuhun saakka, sen jälkeen alamme leikata puita helmi-maaliskuussa. Keväällä tehdään viljavuustutkimuksia, jolloin näemme miten maa tulisi lannoittaa. Sen jälkeen aloitetaan kevätlannoitus tarhalla.
Mitä tulevaisuuden visioita teillä on?
Pohdimme paraikaa lähikastelujärjestelmään panostamista. Sen kautta hoidettaisiin ravintoliuoksen (typpi, magnesium, kalium, kalsium – mikroravintoaineita) jakelu. Kaikkea annostellaan tarpeen mukaan ja ravintokastelu olisi ympäristölle hyödyksi.
Minun ja vaimoni Gracen tavoitteena on, että saisimme elantomme omenatarhastamme sekä kahvilatoiminnasta.
Vuonna 2020 me tulemme istuttamaan paljon lisää puita (1,3 hehtaaria – 6000 puuta). Omenoiden viljely on pitkäjänteistä työtä.
Miten työskentelette varmistaaksenne hedelmien laadun?
Lajittelussa poistamme kaikki huonot omenat. Laadunvalvontatyötä teemme puiden leikkaamisesta aina sadonkorjuuseen.
Kakkoslaatuisista omenoista puristamme tuoremehua. Osan puristamme itse mehuksi ja loput menevät Jan Mattsonin Grannasin tilalle puristettavaksi. Viime vuonna toimitimme noin 20 tonnia omenaa Grannasiin.
Mitä teet vapaa-aikana?
Soitan tanssiorkesteri Conny Henrixissä.
Miksi kannattaa ostaa ahvenanmaalaisia omenoita?
Silloin tiedät mitä ostat! Ahvenanmaalaisten omenoiden laatu on hyvä ja meillä on useita herkullisia lajikkeita täällä. Esimerkiksi Santana-lajike soveltuu jopa monille omena-allergikoille.
Teettekö yhteistyötä muiden ahvenanmaalaisten viljelijöiden kanssa?
Teemme yhteityötä hedelmäviljelijöiden yhdistyksen kautta. Me tuomme yhdessä muiden viljelijöiden kanssa maahan esimerkiksi uusia omenataimia Hollannista ja Belgiasta. Meillä on myös yhteinen Facebook-ryhmä, jossa keskustelemme aktiivisesti. Kakkoslaadun hedelmämme myymme Grannaksen tilalle tuoremehun tuotantoon. Sitten työskentelemme myös paljon yhdessä Yngven kanssa, minkä avulla tietotaito siirtyy seuraavalle sukupolvelle.
