Skip to content

AHVENANMAAN PUUTARHAT

  • Kauden tuotteet
  • TUOTTEEMME

    Viljelykasvit

    • Omenat
    • Päärynät
    • Sipulit
    • Juurekset
    • Vihannekset
    • Salaatit ja mausteet
    • Omenat
    • Päärynät
    • Sipulit
    • Juurekset
    • Vihannekset
    • Salaatit ja mausteet

    Tuote-esine

    Lataa hedelmäesite (pdf)
    Lataa tuotelehtinen kevätsipulista (pdf)
  • Viljelijät
  • Reseptit
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yritys
    • Laatu & ympäristö
    • Yhteystiedot
  • FI
    • SV
  • Kauden-tuotteet
  • TUOTTEEMME
    • Omenat
    • Päärynät
    • Sipulit
    • Juurekset
    • Vihannekset
    • Salaatit ja mausteet
    • Ladda ner fruktkatalog (pdf)
    • Ladda ner produktblad om vårlök (pdf)
  • Viljelijät
  • Reseptit
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yritys
    • Laatu & ympäristö
    • Yhteystiedot
Menu
  • Kauden-tuotteet
  • TUOTTEEMME
    • Omenat
    • Päärynät
    • Sipulit
    • Juurekset
    • Vihannekset
    • Salaatit ja mausteet
    • Ladda ner fruktkatalog (pdf)
    • Ladda ner produktblad om vårlök (pdf)
  • Viljelijät
  • Reseptit
  • TIETOA MEISTÄ
    • Yritys
    • Laatu & ympäristö
    • Yhteystiedot
  • Omenat

Ovatko kotimaiset omenat vahattuja?

Mistä johtuu, että jotkin ahvenanmaalaiset omenat ovat tahmeita ja kiiltäviä?

Ahvenanmaalaisiin omenoihin ei koskaan lisätä vahaa. Joidenkin omenoiden pinnassa sen sijaan on luonnostaan vahakerros. Sellainen on esimerkiksi suositussa talviomenassa, Lobossa, jonka kuori voi tuntua kädessä aavistuksen tahmealta ja rasvaiselta. Myös Rajkan pintaan voi muodostua vahakerros, usein kypsymisen loppuvaiheessa. Vahaa voidaan pitää omenan luonnollisena suojautumistapana kuivumista vastaan.

Toisaalta on monia ulkomaisia omenoita, joiden pintaan ruiskutetaan vahaa. Vaha auttaa niitä kestämään pitkät kuljetukset ja pidentää niiden säilyvyysaikaa sekä saa ne kiiltämään ja näyttämään houkuttelevilta kaupan hyllyllä. Tällaiset omenat, joilla ei ole luomumerkintää, voivat hyvin säilyä muutamia viikkoja huoneenlämmössä ilman, että niiden rakenne kärsii.

Suomen Ruokaviraston mukaan tuontiomenoita saa vahata kandelillavahalla, mehiläisvahalla ja sellakalla.

Kandelillavaha on vahaa, joka saadaan Euphorbia antisyphilitica -tyräkkikasvin lehdistä ja sellakka puolestaan on intialaisen lakkakirvan erittämää vahamaista eritettä. Valitettavasti tuontiomenoista ei käy koskaan ilmi, mitä vahaa on käytetty.

Ellet halua syödä omenoita, jotka ovat saaneet täikuurin, valitse ahvenanmaalainen omena, joka on aina käsittelemätön.

Pellolta
pöytään

Pellolta pöytään

Uusi kasvukausi alkaa

Kymmenen asiaa, joita et tiennyt sipulista!

Hyvä sipulipiiraamme

Mehevä sipuli-lihapata

Sipuliviikko on täällä!

Mitä viljelmillä tapahtuu talvella?

Facebook-f Instagram

Ålands Trädgårdshall, Ringsbölevägen 60, 22150 Jomala, tel: +358 (0)18 36460, E-mail:sales@ath.ax
Design: April Kommunikation

Ålands Trädgårdshall
Ringsbölevägen 60
22150 Jomala
Tel: +358 (0)18 36460
E-mail:sales@ath.ax
Design: April Kommunikation